Kataloginainen

Niin tietenkin. Mutta miksi, miksi, miksi ihmiset eivät voi sanoa suoraan, mitä tarkoittavat?

Lähes jokainen on varmasti joskus miettinyt unelmamiehensä tai -naisensa ominaisuuksia. Tumma, vaalea, pitkä, hoikka, lihaksikas, viehättävä, lapsirakas, ei halua lapsia, sosiaalinen, hyvinkasvatettu, huomaavainen, huolehtii itsestään, ei meikkaa liikaa, ei asu äitinsä kanssa, pitää the Beatlesista, ei kuuntele purkkapoppia, ei ole allerginen marsuille, haluaa matkustaa häämatkalle Intiaan, haaveilee omasta maatilasta, ei ole hippihörhö, insinööri, pukeutuu aina muodin mukaan, käyttää hammastikkuja, valokuvaa, on nähnyt tähdenlennon, ei syö yöllä, lempikirja: Täällä pohjantähden alla. Tiedättehän, kaikenlaista pientä. Sellaisia vaatimuksia, joita asetamme tietämättämmekin. Etsiessämme sopivaa kumppania arvioimme potentiaalisia kaduntallaajia kriteerein, jotka olemme itse, usein vuosien saatossa, asettaneet. Ja rima hivelee pilviä.

Graeme Simsionin Vaimotesti (Otava 2013) kertoo hyvin määrätietoisesta vaimonetsintäprosessista. Don on erittäin älykäs genetiikan professori. Hänen elämänsä on rutiininomaisen aikataulutettua ja optimoitua: Aamulla juosten torille ostamaan ruokatarvikkeet (myyjät tietävät jo ennalta mitä hän ostaa, sillä Don valmistaa joka viikko samoja ruokia), töihin, kamppailulajiharjoitteita, ruuanlaittoa, syömistä, nukkumista. Ei kahvia klo 15:48 jälkeen, ei sosiaalisia suhteita häiritsemään unirytmiä tai keskittymistä olennaiseen.

Niinpä niin. Mutta Donin elämässä on eräs ammottava puute: Hänellä ei ole kuin pari ystävää, ja naiset tuntuvat karttavan hänen seuraansa. Don keksii keinon, jonka avulla hän toivoo löytävänsä helposti juuri sopivan ihmisen. Operaatio Vaimotesti alkakoon! Valitettavasti elämä on niin paljon monimutkaisempi juttu kuin kyselylomakkeet antavat olettaa. Nurkan takaa Donin elämään putkahtaakin Rosie, jonka persoona ja tavat sotivat kaikkea vaimomateriaalin kannalta sopivana pidettyä vastaan. Rosien mieltä sattuvat kaivertamaan sellaiset asiat, joiden selvittämisessä loistava genetiikan professori on oiva apu. Orastava ystävyys saa allensa yhteisen, eettisesti kyseenalaisen, tutkimusprojektin.

Olet eri paikassa, olet eri vaatteissa. Kun keskiaikaiset pyhiinvaeltajat saapuivat aikoinaan Santiagoon käveltyään satoja kilometrejä, he polttivat vaatteensa symboloidakseen muutostaan. En pyydä sinua polttamaan vaatteitasi – vielä. Pane ne jälleen päällesi tiistaina. Ole vain avoin jollekin uudelle. Anna minun esitellä sinulle omaa maailmaani parin päivän ajan.

Vaimotesti on välitön ja sympaattinen. Kuin älykäs romanttinen komedia kirjan muodossa. Tämä on ehdottomasti elokuvamaisin kirja, jonka aarrekirjastonhoitaja on lukenut. Kuulen etäisesti elokuvateollisuuden kassakoneen kilahtelun. Kirjan lopussa lukija on jo niin ihastunut kaavamaiseen, mutta hurmaavaan, päähenkilöön, että kyyneleet melkein kihoavat silmiin, kun tämä ajautuu ihmissuhdekatastrofeihin. Siis sellaiset tietyn mielentilan romanttinen-komedia-kyyneleet. Kepeän surumieliset tirahdukset, jotka pyyhkiytyvät jo ennen seuraavaa aukeamaa. Simsion kirjoittaa samaan aikaan erittäin älykkäästi ja hupaisasti – siis aivan samaan tapaan kuin hänen päähenkilönsä käyttäytyy. Jos tällainen kirjallisuuden lajityyppi ylipäätään kiinnostaa, niin arvelisin sinun viihtyvän Vaimotestin parissa mitä mainioimmin.