Sen sydän ymmärtää

Miten usein onkaan ihmiselämän suurimmat tragediat punottu väärinkäsitysten nauhoista. Niistä, joita itsepäinen mieli ei osaa avata. Ainakaan ajoissa. Katumus, pysähtyneisyys, kaipuussa kieriskely, sovitus.

Lisa Seen Lumikukka ja salainen viuhka (WSOY 2006) on tarina kahden naisen ystävyydestä. Kohtalon suopeat oikut ja taidokkaat, hyväntahtoiset juonet kietovat heidän elämänsä jo varhain yhdeksi puuksi, joka pyrki versomaan vain yhteen suuntaan - ylemmäs, kohti heidän haaveilemaansa onnellista elämää rinnakkain. Lilja on yksi köyhän maanviljelijäperheen tyttäristä, mutta, onnekseen, harvinaislaatuisen kaunisjalkainen tyttö. Lumikukka taas kuuluu varakkaaseen ja kuuluisaan sukuun. Samana päivänä hevosen merkissä syntyneet tytöt oppivat toisiltaan 1800-luvun kiinalaisen yhteiskunnan naiselle asettaman roolin vaatimia taitoja. Matkalla leikkisistä tyttösistä perheellisiksi naisiksi he oppivat kirjonnan, taloustöiden ja salaisen kirjoitusjärjestelmän lisäksi sen, millaista on hengittää erossakin toisen ihmisen kanssa samaa ilmaa. Mutta polku on kovin kivinen ja kuoppainen hennoille ja typistetyille liljajaloille. Ja naiseuden taakka on joskus painavampi kuin rakkauden kannatteleva voima.

Lumikukka ja salainen viuhka on täysivaltaista syventymistä Kiinan historiaan, perinteisiin ja etenkin ihmisten välisen kanssakäymisen kirjoitettuihin ja sanattomiin sääntöihin. Yhteiskunnan eriarvoisuus ja tapojen raadollisuus näyttäytyvät milloin kirkuvien lasten nappaamisessa jalkojensitomisoperaatioihin, milloin tyttäriään surevien äitien epätoivoisina huutoina yössä. Toisaalta nainen on naiselle pahin vihollinen. Anopit ja äidit kantavat mukanaan kokemiaan vääryyksiä. Kätkevät ne ohjeistuksiin ja rangaistuksiin, jotka kohdistuvat tyttäriin ja miniöihin.

Naiset turvaavat kuitenkin toisiinsa, sillä heillä ei lopulta ole muuta. Hartaasti odotetut pojat erotetaan äidistään jo varhain pelkän sukupuolen perusteella, tyttäret taas naitetaan muualle. Miehilleen naiset tuntuvat tässä kirjassa olevan vain korvattavissa olevia synnyttäjiä. Ja tyttöjensynnyttäjät ovat ensimmäisenä unohdettujen listalla. Kaipuu vapauteen ja itsemääräämisoikeuteen keksii kuitenkin keinot. Naisten salainen kirjoitusjärjestelmä nu shu sitoo myös Liljan ja Lumikukan tunteet yhteen. Kirjoitusjärjestelmän tulkinnanvaraisuus maalaa elämän väripalettia myös synkin värein.

Kiinalaisten naisten elämäntarina on matka vieraaseen kulttuuriin, jonka säännöt ovat meille vieraita, eivät pelkästään kulttuurisidonnaisuutensa vaan myös ajallisen etäisyyden vuoksi. Se tekee lukukokemuksesta sekä kiehtovan että järkyttävän. Iloisissakin tapahtumissa taustalla vaanii häämöttävä suru, auttajilta on evätty keinot, sidottu konkreettisesti jalat. Eikä ristikkoikkunan taakse aina paista kirkkainkaan kesän aurinko. Rohtuneet lumikukat ovat haudanneet keveät, pieniin jalkineisiin sidotut askeleet.